26. huhtikuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

SRV Groupin Ilkka Pitkänen: Laskentatoimi vaatii nyt moniosaamista

Julkaistu 23.8.2016


Kuva: Ville Rinne

  • Jari Jokinen

Opiskelijat tarvitsisivat paljon enemmän oman alansa harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, sanoo SRV Groupin talous- ja rahoitusjohtaja Ilkka Pitkänen.

Imatralta kotoisin oleva SRV Groupin talous- ja rahoitusjohtaja Ilkka Pitkänen opiskeli laskentatoimea Turun Kauppakorkeakoulussa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Opintopaikan valinta ei ollut itsestään selvä: vaihtoehtoina olivat historian opettajan ammatti tai sotilasura. 
Pitkäsen opiskeluvuosien aikana Suomen talous rullasi kovilla kierroksilla, ja opiskelijat houkuteltiin töihin kesken opintojen. Näin kävi myös Pitkäselle, joka meni töihin kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen.

– Nykyisin tilanne on täysin erilainen. Me palkkaamme valmistuneita alan ammattilaisia harjoittelijoiksi, eikä heillä ole päivänkään työkokemusta omalta alaltaan eikä työyhteisössä toimimisesta. Se on surullinen tilanne, sanoo Ilkka Pitkänen, joka opiskelujen aikaisesta työssäolosta huolimatta valmistui neljässä vuodessa.

 

Monipuolinen työura

Ilkka Pitkäsellä on poikkeuksellisen monipuolinen kokemus erilaisten yritysten taloushallinnon johtotehtävistä. Jo opiskeluaikana käynnistynyt ura Nokialla oli mielenkiintoinen, kun lähes konkurssin partaalla ollut monialayritys muuttui mobiili- ja verkkoyhtiöksi. 

Leppiniemen Jarmo oikeastaan toimi seuraavan työtehtäväni kätilönä, kun kauppa- ja teollisuusministeriöön haettiin kirjanpitolautakunnan sihteeriä. Se oli mielenkiintoinen vaihe, kun juuri silloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Aloin juosta näissä kokouksissa, muistelee Pitkänen.

– Silloin olin todella paljon tekemisissä kirjanpidon, toimistojen ja liiton kanssa. Silloin päivitettiin kirjanpito- ja tilintarkastuslakia monta kertaa.

Virkamiestehtävien jälkeen Pitkänen siirtyi Sisu-konserniin, jonka Partek myöhemmin osti. Koneen palveluksessa vierähti seitsemän vuotta kolmessa eri tehtävässä. Yksi niistä oli Italian yhtiön saneeraus tappiollisesta voitolliseksi. 

– Olen tehnyt urani aikana paljon yritysjärjestelyjä: saneerauksia sekä yritysostoja ja -myyntejä. 

Nämä tehtävät jatkuivat viisi vuotta Metsäliitossa. Sen jälkeen piti viedä DNA pörssiin, mutta hanke peruttiin.

– Fiskarsin myötä palasin jälleen kansainvälisillä markkinoilla toimivaan yhtiöön.

 

Tähtäin pitkällä tulevaisuudessa

Puolitoista vuotta sitten Pitkänen siirtyi SRV Groupiin. Häntä kiehtoivat yrityksen historia, dynaamisuus ja rohkeus. Pitkänen hyppäsi liikkuvaan junaan, sillä yksi Suomen suurimmista rakennuskohteista, Kalasatama ja Redi, oli jo hyvässä vauhdissa, ja rahoituspaketti piti sinetöidä.

– Projekti ei ollut helppo, kun se vielä myöhästyi kolme vuotta yhden ihmisen valituksen vuoksi. Taloussentimentti huononi sinä aikana merkittävästi. Töitä sai tehdä hartia­voimin, toteaa Pitkänen.

Samaan aikaan myös pankkisektorilla tapahtui muutoksia, kun Baselin säännökset alkoivat rajoittaa yritysten lainoittamista. Nyt käynnissä on muitakin isoja hankkeita, muun muassa neljä sairaalaa sekä Espoon Niittykummun metroasema kauppa­keskuksineen ja asuintaloineen. 

– Se on SRV:lle hyvin tyypillinen hanke, jossa kehitetään isoja alueita kaupunkien kanssa. Lisäksi meillä on paljon maa-alueita radanvarsilla ja raamisopimus Fennovoiman projektijohdosta. Sen yksityiskohdista neuvotellaan edelleen. 

Eri toimialoilla työskennelleenä Pitkänen sanoo, että talousjohtajan pitää ymmärtää kuhunkin alaan vaikuttavat isot tekijät. Rakennusalaan vaikuttavat yleinen taloudellinen tilanne, rakennussuhdanne, muuttoliike ja kaupan rakenteen muutokset. 

– Pitää ymmärtää, milloin ja mihin kannattaa rakentaa. Lisäksi tämä on hyvin pitkäjänteistä työtä, sillä aluevarauksia ja suunnitelmia tehdään viisi, jopa kymmenen vuotta etukäteen. Tähtäimen on oltava pitkällä tulevaisuudessa.

 

IFRS:n sääntöraamattu

Pitkäsen toimenkuvaan ei varsinaisesti kuulu kirjanpidon yksityiskohtiin puuttuminen, ne hoidetaan hänen organisaatiossaan. Hän kuitenkin pyrkii pitämään itsensä muutosten suhteen suhteellisen hyvin päivitettynä. Tuore kirjanpito­laki ei SRV:n toimintaan juuri vaikuttanut.

– Pörssiyrityksissä seurataan tarkemmin IFRS-standardien muutoksia. Emoyhtiön kirjanpito tehdään Suomen kirjanpitolain mukaan, mutta julkaistava konsernitilinpäätös noudattaa IFRS:ää.

Entisenä kirjanpitolautakunnan sihteerinä Pitkänen harmittelee, että IFRS:stä varsinainen ajattelun tarve on otettu pois, ja nyt luetaan sääntöraamattua. Säännökset muuttuvat yhä vaikeammiksi, ja niiden tulkitsemiseen tarvitaan asiantuntija. 

– Nyt on esimerkiksi tulossa leasingia koskeva muutos, jossa vuokrasopimukset aktivoidaan taseeseen. Taseet kasvavat valtavasti ja niiden vertailukelpoisuus heikkenee huomattavasti, vaikka tavoite oli juuri päinvastainen. Henkilökohtainen ennustukseni on, että vertailussa siirrytään enemmän seuraamaan kassavirtaa. Rakennusteollisuudessa taseeseen tulee eriä, joita yritys ei omista. 

Myös rahoitusinstrumentteja koskevat liitetiedot voivat olla kymmeniä sivuja, eikä niitä ymmärrä kuin todella syvälle uppoutunut asiantuntija.

– Ajatuksen pitäisi olla sellainen, että perustaloustietämyksellä ymmärtää vuosikertomuksen tiedot.

 

Projektilaskenta tärkeässä roolissa

Rakennusteollisuuden laskentatoimessa on omat erityispiirteensä. Siellä keskitytään projekteihin, joita kehitetään pitkän aikaa. Itse rakentamisen aikana ei enää paljoa voi tehdä. Kun kuokka isketään maahan, 80–90 prosenttia kustannuksista on jo sitoutunut.

– Vaatteet ovat erilaiset, mutta kun katsoo niiden alle, niin luut ja lihakset eli perusasiat ovat samanlaisia. Eri toimi­aloilla aikasykli on vain erilainen. Esimerkiksi metsäteollisuudessa puhutaan vuosista, ennen kuin saadaan jotain aikaan. Koneessa puhuttiin kuukausista ja DNA:lla viikoista. 

Projektilaskennan onnistumisessa pitää ottaa huomioon myös historia, kokemukset onnistuneista ja epäonnistuneista hankkeista. Projektit ovat pitkiä, ja päätöksiä tehdään paljon ennen toteutusta. Tällöin moni asia voi myös muuttua. 

– Pääoma sitoutuu hankkeisiin pitkäksi aikaa. Tällöin sen käyttö ja riittävyys pitää pystyä arvioimaan oikein. Tuleva rakentamisen kehitys pitää myös osata arvioida oikein, vaikka se ei varsinaista laskentatoimea olekaan.

 

Motivaatio tulee onnistumisista

Pitkänen hakee omaan työhönsä innostuksen ja motivaation tehdyn työn tuloksista, ja rakennusteollisuudessa ne ovat konkreettisia. Pitkäsessä on vähän myös opettajan vikaa, ja toisten kehittyminen ja oppiminen tuntuu hyvältä.

– Olen siirtynyt työelämään hyvin nuorena ja saanut haastavia tehtäviä. Siksi mielestäni on tärkeää, että nuorille annetaan vaativia tehtäviä ilman oikeita vastauksia. 20–30-vuotiailla on aivan eri energiataso kuin vanhemmalla porukalla, jossa taas kokemus korvaa sen energian. Silloin ei enää oteta turhia askelia samaan lopputulokseen pääsemiseksi. 

– Kaikkein vaativimmissa tehtävissä – kuten tervehdyttämisissä ja saneerauksissa – on välillä tuntunut, ettei tehtävä voi onnistua. Mutta kun homman saa toimimaan, nämä tapauk­set jäävät parhaiten mieleen.

Vaikka Pitkäsellä oli työuraa haarukoidessaan vaihtoehtoja, hän kokee olevansa omalla alallaan. Hän tekisi saman valinnan, jos palattaisiin ajassa 30 vuotta taaksepäin.

– Laskentatoimea ei opeteta pääaineena missään muualla kuin kauppa- ja ammattikorkeakoulussa. Vaikka olin opiskeluaikana töissä, valmistuin neljässä vuodessa. Nyt en ehkä pitäisi niin kovaa kiirettä, ottaisin vuoden lisää. Kielitaitoa olisi pitänyt opiskella laajemmin. Englanti ei ole enää edes kieli, se on työkalu.  

Oman pääaineen ja kielitaidon lisäksi Pitkänen korostaa, että nykypäivänä pitää olla monitaituri. Pitää hallita tietotekniikka, markkinointi sekä sosiaalinen media, ja lisäksi on osattava esiintyä. Samoin omasta fyysisestä ja henkisestä kunnosta täytyy pitää huolta.

– Nyt toimitaan työryhmissä, ja niissä pitää olla arvo- ja asiantuntijavaltaa sekä kommunikointikykyä. Henkilökohtaisesti minulla olisi opittavaa juuri sosiaalisen median ymmärtämisessä.

Lisäkoulutuksen tarve on hyvin tapauskohtaista, ja mahdolliset puutteet tulevat esiin kehityskeskusteluissa. SRV:ssä on jatkuvaa sisäistä koulutusta. 

– Harvemmin sitä päivitystä tarvitsee juuri omalla alallaan vaan ennemmin sen ympärillä, jotta ymmärtää paremmin kokonaisuuksia. 

Nykyisin suoraan koulusta valmistuvat ovat Pitkäsen mielestä teknisesti ja akateemisesti valmiimpia kuin hänen ikäluokkansa. Selvä ero on kuitenkin juuri siinä työkokemuksen puutteessa.

 

Keskeneräinen projekti

Vaikka Ilkka Pitkäsen eläkepäivät ovat vielä kaukana tulevaisuudessa, hänellä on nuoruusvuosilta yksi projekti kesken. Helsingin Kauppakorkeakoulussa jatko-opintojen yhteydessä hän aloitti lisensiaattityön, mutta työkiireet, matkustaminen ja perheen perustaminen työnsivät liki 100-sivuisen projektin varastoon.

– Monta vuotta yritin työn ohella ja koin huonoa omaatuntoa, kun homma ei edistynyt. Ehkä sitten eläkepäivillä teen sen loppuun. 

Ilkka Pitkänen

  • Syntynyt: 1966 Imatralla
  • Kotipaikka: Helsinki
  • Perhe: vaimo ja neljä lasta
  • Koulutus: kauppatieteiden maisteri 1989 Turun Kauppakorkeakoulusta, 1991–93 jatko-opintoja Helsingin Kauppakorkeakoulussa, HTM-tilintarkastaja
  • Ura: Nokia-yhtymän konsernitilinpäätösasiantuntija ja konsernilaskentapäällikkö 1989–93, KTM:n neuvotteleva virkamies 1993–95, Oy Sisu Ab:n talousjohtaja 1995–97, Partek Oy Ab:n corporate controller 1997–98, Kone Oyj:n talousjohtaja 1998–2000, Kone Italy Spa:n talousjohtaja ja Group Controller 2000–03, Kone Oyj:n yrityssuunnittelujohtaja 2003–05, Metsäliittokonsernin talousjohtaja (CFO) 2005–10, DNA-konsernin talousjohtaja (CFO) ja konsernijohtajan varamies 2010–12, Fiskars Oyj Abp:n talousjohtaja (CFO) 20 12–14, SRV Groupin talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) 2014–.
  • Harrastukset: perheaktiviteetit, hiihto ja lenkkeily, veneily, metsästys ja lukeminen

Pitkäsen teesit nuorelle

  • Ole utelias ja aktiivinen
  • Opettele perusasiat – luo henkilökohtainen työkalupakki
    • Kirjanpito
    • Tase
    • Kassavirta
    • Keskeiset tunnusluvut
    • Ohjelmistot (Excel, PowerPoint, SAP, HFM jne.)
    • Kielitaito (englanti on työkalu)
  • Ole kärsivällinen
  • Ole ahkera
  • Ole ylpeä
Antti Soro
Antti Soro | 22.3.2017





Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute