Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyn keskeiset muutokset

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettely uudistuu. Lisäksi uudistetaan kaikkien verolajien muutosverotusta ja kantomenettelyä sekä siirretään apteekkiveroon liittyvät tehtävät Verohallinnolle.
19.10.2016

Elena Vigren, OTM, lakimuutospäällikkö, Verohallinto

Kuva iStock

Uudistukset ovat ensimmäinen osa verotusmenettelyn ja veronkannon muutoskokonaisuutta, joka toteutetaan vaiheittain samalla, kun Verohallinto uudistaa tietojärjestelmänsä. Tavoitteena on tehostaa Verohallinnon toimintaa, parantaa verovelvollisten oikeus­turvaa ja tiedonsaantia sekä keventää hallinnollista taakkaa. Lisäksi edistetään sähköisiä toimintatapoja ja lisätään verotuksen reaaliaikaisuutta.

Lait tulevat voimaan vuoden 2017 alusta, mutta niiden soveltamiseen liittyy useita siirtymäsäännöksiä. Pääsääntö on kuitenkin, että oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyyn uutta lainsäädäntöä sovelletaan vuonna 2017 päättyvistä verokausista alkaen.

 

Uusi laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä ja uusi veronkantolaki

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakiin on koottu yleiset säännökset muun muassa veron ilmoittamisesta, maksamisesta, seuraamusmaksuista ja muutosverotuksesta. Lakia sovelletaan esimerkiksi arvonlisäveroon, työnantajasuorituksiin, lähdeveron pidätyksiin, arpajaisveroon ja apteekkiveroon. Verolakeihin jää kunkin verolajin erityismenettelyitä sekä ennakkoratkaisua ja rekisteröintiä koskevia säännöksiä. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakia sovelletaan, jos verolaissa ei ole toisin säädetty.

Uuteen veronkantolakiin kootaan säännökset Verohallinnolle suoritettavien verojen ja maksujen kantamisesta, maksamisesta ja perinnästä. Verotililaki ja nykyinen veronkantolaki kumotaan.
Oma-aloitteisten verojen kantomenettelystä säädetään asiasisällöltään pääosin nykyistä verotililakia vastaavasti.

Uudistuksen yhteydessä myös käsitteitä yhdenmukaistetaan niiden merkityssisältöä muuttamatta. Verokausi korvaa käsitteet ilmoitus- ja maksujakso sekä kohdekausi. Kausiveroilmoituksen sijaan käytetään käsitettä veroilmoitus. Verotiliote korvataan kalenterikuukaudelta muodostettavalla yhteenvedolla.

 

Verokausien valinta

Neljänneskalenterivuosimenettelyn yläraja nousee 100 000 euroon ja arvonlisäverotuksessa sovellettavan kalenterivuosimenettelyn yläraja nousee 30 000 euroon, joten nykyistä useampi pienyritys voi valita pidennetyn verokauden. Satunnaisen työnantajan tulee kuitenkin antaa ilmoitus ja maksaa verot kaikilta niiltä kuukausilta, joina palkkaa tai muita työnantajasuorituksia on maksettu.

Eri verolajien verokaudet eivät enää ole sidoksissa toisiinsa. Pidennetty verokausi myös sitoo vain yhden vuoden ajan nykyisen kolmen vuoden sijaan, ja lyhyempään verokauteen voi siirtyä heti seuraavan lyhyemmän verokauden alusta.

Pakollinen sähköinen ilmoittaminen

Oma-aloitteiset verot tulee jatkossa ilmoittaa sähköisesti. Paperilomakkeella ilmoittaminen on mahdollista vain erityisistä syistä eli tilanteessa, jossa sähköisen ilmoituksen antamista ei voida kohtuudella edellyttää. Paperi-ilmoittaminen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä, satunnaisella työnantajalla tai ulkomaalaisella ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta antaa ilmoitusta sähköisesti.

Ilmoituksen voi antaa sähköisesti esimerkiksi Verohallinnon uudessa OmaVero-palvelussa, joka tulee oma-aloitteisissa veroissa käyttöön vuoden vaihteessa. Myös muut tiedonsiirtoon tarkoitetut palvelut, kuten Tyvi ja Ilmoitin.fi, ovat käytettävissä.

 

Metsätalouden ilmoittamisvelvollisuus yhtenäistyy

Jos metsätalouden harjoittajalla ei ole verovuonna ollut toimintaa, metsätalouden tuloveroilmoitusta ei nykyisin tarvitse antaa. Jatkossa metsätaloudesta ei tarvitse antaa myöskään arvonlisäveroilmoitusta, jos mitään liiketapahtumia ei ole ollut. Ilmoittamisvelvollisuuden rajauksen edellytyksenä on, ettei verovelvollinen harjoita muuta arvonlisäverovelvollista toimintaa.

 

Korjausmenettelyt muuttuvat

Ilmoitusvirheet korjataan antamalla oikaisuilmoitus sille verokaudelle, jolle virhe kohdistuu. Oikaisuilmoituksella korvataan aiempi ilmoitus ja ilmoitetaan korjattavan verolajin, esimerkiksi arvonlisäveron, kaikki tiedot uudestaan oikean suuruisina. Oikaisuilmoituksella ilmoitetaan myös virheen syy. Lisäilmoitusmenettelystä ja tilikauden päättymisen jälkeisistä arvonlisäveron palautushakemuksista luovutaan.

Taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä virheitä ei jatkossa tarvitse korjata oikaisuilmoituksella, vaan virheen voi korjata muuttamalla seuraavilta verokausilta ilmoitettavan veron määrää tai muuta tietoa vastaavasti. Korjaus tulee kuitenkin tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Verohallinto tulee antamaan tarkemmat määräykset virheen korjaamisessa noudatettavasta menettelystä ja siitä, milloin virhettä on pidettävä vähäisenä. Verohallinto voi lisäksi rajoittaa korjaamismenettelyä, jos virheen korjaamiselle ei verokauden veron määrästä johtuen ole edellytyksiä.

 

Seuraamusmaksuja selkeytetään

Verokauden ensimmäiselle veroilmoitukselle lasketaan kolmen euron suuruista päiväkohtaista myöhästymismaksua 45 päivän ajalta, eli enintään 135 euroa. Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää myöhässä, määrätään lisäksi myöhässä ilmoitetun veron määrästä laskettavaa myöhästymismaksua kaksi prosenttia.

Jos oikaisuilmoitus annetaan enintään 45 päivää ilmoituksen määräpäivän jälkeen, myöhästymismaksua ei määrätä.  Jos oikaisuilmoitus annetaan yli 45 päivää myöhässä, myöhästymismaksua määrätään kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Vähäisten virheiden korjaaminen kevennetyssä korjausmenettelyssä on mahdollista ilman myöhästymismaksua koko oikaisuajan.

Myöhästymismaksua määrätään verokausittain, enintään 15 000 euroa verolajilta. Myöhästymismaksua määrättäessä tietyt työnantajasuoritukset, kuten palkasta toimitettu ennakonpidätys ja lähdevero sekä työnantajan sairausvakuutusmaksu, katsotaan yhdeksi verolajiksi.

Veronkorotus on yleensä 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä, tai jos perustason veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton, korotus määrätään kolmen prosentin suuruisena. Jos taas laiminlyönti on toistuvaa tai jos verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista, korotuksen taso on 15–50 prosenttia.

 

Muutosverotus ja määräaikojen laskenta yhtenäistyy

Verohallinto voi oikaista lähtökohtaisesti kaikki virheet kolmen vuoden määräajassa. Tämän jälkeen verotusta voidaan muuttaa viranomaisaloitteisesti vain, jos laissa tyhjentävästi säädetyt edellytykset täyttyvät. Erityisiä määräaikoja ovat jatkettu määräaika, pidennetty määräaika ja rikosperusteinen verotuksen muuttamisen määräaika.

Verohallinnon tekemiin verotuspäätöksiin haetaan jatkossa muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen on kolme vuotta. Valitusaika oikaisuvaatimukseen annetuista päätöksistä on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa olevan virheen korjaamisen, veron määräämisen ja päätöksen oikaisun sekä oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajat lasketaan pääsääntöisesti sen kalenterivuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa.

 

Keskeiset muutokset pähkinänkuoressa

  • Uusi laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä ja uusi veronkantolaki voimaan 2017 alusta. Verotililaki kumotaan.
  • Pidennettyjen verokausien rajat nousevat.
  • Veroilmoitukset annetaan sähköisesti.
  • OmaVero korvaa Verotili-palvelun.
  • Metsätalouden ilmoittamisvelvollisuutta rajataan tilanteissa, joissa se on ilmeisen tarpeetonta.
  • Ilmoitusvirheet korjataan korvaavalla ilmoituksella. Vähäisen virheen voi korjata kevennettyä menettelyä käyttäen.
  • Verokauden ensimmäisen veroilmoituksen ja oikaisuilmoituksen myöhästymismaksut eriytetään.
  • Verokauden tietoja voi oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymismaksua.
  • Yleinen määräaika virheiden oma-aloitteiseen korjaamiseen, verotuksen viranomaisaloitteiseen muuttamiseen ja oikaisuvaatimuksen tekemiseen on kolme vuotta.
  • Verotuspäätöksiin haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

OmaVero korvaa Verotili-pavelun

Verohallinto korvaa vuoden 2017 alussa Verotili-palvelun OmaVero-palvelulla, jossa näytetään nykyistä laajemmin esimerkiksi oma-aloitteisen verojen ilmoituksiin ja maksutilanteeseen liittyviä tietoja sekä muistutetaan veroasioiden hoitamisesta. Toiminnallisuudet rajautuvat niihin verolajeihin, jotka on tuotu OmaVero-palveluun. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu sisältää oma-aloitteiset verot ja lahjaveron.

OmaVero-palvelussa voi esimerkiksi:

  • antaa ilmoitukset ja maksaa veroja verkkomaksulla
  • nähdä kuluvan päivän saldon, jossa on mukana myös perinnässä olevat verot
  • tarkastella päätöksiä, tietoja ja kirjeitä
  • ilmoittaa muuttuneen tilinumeron
  • muuttaa oma-aloitteisten verojen palautusrajaa
  • tarkastella kuukausittaista yhteenvetoa
  • nähdä mahdolliset huomautukset maksamattomista veroista ja puuttuvista ilmoituksista

OmaVero-palveluun kirjaudutaan ja tunnistaudutaan vastaavasti kuin Verotili-palveluun. Verotili-palvelua varten annetut valtuudet ovat voimassa myös OmaVero-palvelussa, eikä niihin välttämättä tarvitse tehdä muutoksia. Valtuuksien laajuudesta riippuu, mitä tietoja käyttäjä näkee yrityksen puolesta asioidessaan ja mitä toimenpiteitä hän voi palvelussa tehdä.

OmaVero-palveluun tuodaan vaiheittain kaikki Verohallinnon tärkeimmät asiointipalvelut tietojärjestelmäuudistuksen vaiheistuksen mukaisesti. Ensimmäisen vaiheen jälkeen palveluun tuodaan yhteisöjen tulovero, myöhemmin muun muassa henkilöiden tulovero, kiinteistövero ja varainsiirtovero.

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki