Ohjelmistorobotiikka haastaa organisaatiot – Robotit osana työyhteisöä

Viime aikoina erilaisissa työelämän muutosta käsittelevissä teksteissä digitalisaatiokehitys, automatisointi ja robotiikka yhdistetään herkästi työpaikkojen häviämiseen. Viesteissä piilee toki totuuden siemen – mutta kenenkään intresseissä ei liene muutoksella pelottelu? Mahtavaa muutoksessa on, että sen avulla voidaan synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja!
18.10.2017

Merja Fischer, TkT, KTM, Staria Oyj

Kuva iStock

Tärkeää on pitää mielessä, että työelämä on joka tapauksessa muuttumassa. Kun ennen töitä tehtiin yksin tai tiimeissä, nyt asiakas on aktiivisesti mukana osana palvelun tuottamista.  Tämän päivän ammatillinen osaaminen taas syntyy enemmän yhdessä oppimisesta, erilaisten oppimisyhteisöjen ja asiakas-case’ien kautta kuin oppimisesta kouluissa ja oppilaitoksissa. Johtamisenkin painopiste on siirtynyt ihmisten motivaation johtamiseen ja turvallisuuden tunteen synnyttämiseen. Innostus ja merkityksellinen työ synnyttävät tuloksia ja tyytyväisiä asiakkaita.

Tämä työelämän roolien muuttuminen näkyy myös ohjelmistorobotiikan kehittämisessä. Aikaisemmin perinteiset ohjelmistokonsulttitalot tulivat yritykseen ja tekivät ”kehitystyön” asiakkaan puolesta. Tämän hetken trendi on, että asiakas on konsultin rinnalla oppimassa, miten ohjelmistorobotteja koulutetaan.

Tavoitteena pitääkin olla – jollain aikavälillä – ohjelmistorobotin koulutuksen siirtyminen asiakkaan omalle henkilöstölle. Näin saamme kehitettyä asiantuntevasti prosesseja, koulutettua parempia robotteja ja myös henkilöstö kokee tällöin vahvemmin pääsevänsä itse vaikuttamaan oman työnsä kehittämiseen. Lopputuloksena henkilöstön osaaminen kasvaa, joka edelleen lisää heidän motivaatiotaan ja asiakastyytyväisyyttä. Isossa kuvassa tämä kokonaisuus synnyttää kansallisen kilpailukyvyn kannalta merkittävää osaamispääomaa.

Mikä siis muuttuu ohjelmistorobotiikan käyttöönoton myötä?

Tivi:n jutussa 13.2.2017 arvioitiin digitalisaation vaikuttavan ylivoimaisesti eniten tuotannon, taloushallinnon ja tukitoimintojen tehtäviin. Tämä vaikutus voidaan ehdottomasti kääntää mahdollisuudeksi Suomelle ja suomalaiselle työelämälle, ei uhaksi. Erityisesti ohjelmistorobotiikan avulla voidaan karsia turhia rutiineja ja työvaiheita, jolloin henkilöstön on mahdollista keskittyä tietotyöhön ja asiakaspalveluun sen sijaan. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavatkin, että investoinnit robotiikkaan lisäävät tuottavuutta ja bruttokansantuotetta. 

Tämän muutoksen johdosta myös työn sisältö ja arvo yksilölle kasvaa. Robotiikan myötä työn tekemisen keskiössä on ihminen. Keinoina ovat uusien toimintamallinen oivallukset, uudenlainen osaaminen ja tietotyön lisääntyminen. Muutos vaikuttaa meihin kaikkiin. Kun perinteisemmät “excel-työt” häviävät, esimiehet voivat allokoida aikansa uudelleen ihmisten motivaation johtamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen. 

Muutoksen monimuotoisuus – käytännöt, toimintatavat, roolit ja osaaminen

Olemmekin uudenlaisen haasteen edessä.  Nämä haasteet on ratkaistava ennen kuin ”päästämme robotit irti”. Tämä tarkoittaa muun muassa uusia vastuita, uusia rooleja ja uusia käytäntöjä. Meidän on tärkeä ymmärtää, että ohjelmistorobotit ovat osa työyhteisöä, koska ne suorittavat osia niistä työtehtävistä, joita ihmiset tekivät aikaisemmin.

Kun toteutamme ”ohjelmistorobotiikan kehitystä” organisaatioissa, käytän termiä robotin ”koulutus”. Näin haluan viestiä, että robotit vaativat ihan samaa huolenpitoa kuin ”kollegansa” eli ihmiset. Jokainen järjestelmä ja tilanne ovat omanlaisensa ja jokaisessa organisaatiossa on omat erityispiirteet. Nämä kaikki on otettava huomioon, kun ohjelmistorobottia koulutetaan.

Kun henkilöstön kouluttamisesta on aikaisemmin vastannut esimies, on uudessa tilanteessa sovittava, kuka huolehtii robottien uudelleenkouluttamisesta, kun lainsäädäntö tai järjestelmät muuttuvat. Tarvitaan uusi Robot owner -rooli, joka huolehtii robotin tekemiseen kohdistuvien muutosten päivityksestä. Robot owner myös varmistaa, että uudet henkilöt oppivat työskentelemään robotin kanssa. 

Uskon myös, että ohjelmistorobotiikan osaamisen kehittymisen trendi on iso mahdollisuus taloushallinnon ammattilaisille.  Useassa organisaatiossa on ohjelmistorobottien koulutus lähtenyt tai lähtemässä käyntiin juuri talous- ja palkkahallinnosta. Näiden organisaatioiden henkilöstölle syntyy sellaista osaamista, mitä kannattaa hyödyntää niin myynnin, logistiikan kuin muidenkin prosessien kehittämisessä.

Miten sinä voit valmistautua tähän (työelämän) muutokseen?

Ole avoin ja rohkea, luota tulevaisuuteen. Näe muutokset mahdollisuuksina, hyppää rohkeasti mukaan ja pyydä tarvittaessa apua.  Tämän päivän valinnoilla luot tulevaisuutesi. 

Esimerkkejä, miten Staria on robotisoinut taloushallinnon prosesseja:

  • Erilaiset maksutapahtumat: Matkalaskut, ostolaskut, valuuttamaksut
  • Kirjanpidon täsmäytykset: pankkitilit, reskontrat yms. 
  • Kirjanpidon jaksotukset ja muut kirjaukset
  • Asiakkaiden lähettämien tietojen käsittely ja hyödyntäminen useissa eri järjestelmissä
  • HR:n masterdatan päivittäminen useaan järjestelmään samanaikaisesti
  • Palkkojen laskenta
  • Lakisääteisten palkkoihin vaikuttavien muuttujien päivitys
  • Toimittajatietojen luominen
TeknologiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki