20. marraskuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Kirjanpitäjästä yrittäjän sparraajaksi

Julkaistu 23.8.2017


Kuva: Mikko Nikkinen

  • Tiina Suomalainen

Tulevaisuuden kirjanpitäjä on yrittäjän neuvonantaja ja muutosagentti. Oppilaitokset muokkaavatkin koulutustaan vastaamaan työelämän tarpeita.

Taloushallinnossa eletään kolmen murroksen keskellä. Digimurros, toimialan murros ja osaamisen murros näkyvät sekä käytännön työelämässä että oppilaitosten arjessa.

On ennustettu, että digimurros on yhtä suuri mullistus kuin teollistuminen aikoinaan. Asiantuntijatyö automatisoituu, työvaiheita poistuu tai ne uudistuvat ja eri toimijoiden roolit muuttuvat.

Eräät tutkijat ovat arvioineet, että digitalisaation ja automaation myötä osa ammateista katoaa kokonaan. Yksi näistä olisi kirjanpitäjän ammatti.

– Ei tule tapahtumaan, vakuuttaa yhteisen pöydän ääreen kokoontunut kolmikko – Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) opettaja Leena Tynninen, Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) lehtori Marianne Viinikainen ja tilitoimisto Azets Insightin johtaja Kristiina Timperi

He jatkavat, että kirjanpitäjän työnkuva kuitenkin mullistuu, ja koko työnimike saattaa muuttua.

– Kirjanpitäjä ei voi olla enää se paperin taakse piiloutuva substanssiosaaja. Tulevaisuuden kirjanpitäjältä vaaditaan taloushallinnon asiaosaamisen lisäksi bisnesosaamista. Hän kasvaa avainkumppaniksi, jolla on keskeinen rooli yrityksen liiketoiminnan ohjauksessa, Viinikainen kiteyttää.

Haasteellisiin työtehtäviin

Azetsilla suunnataan tiiviisti eteenpäin ja rekrytoidaan nimenomaan tulevaisuuden tekijöitä. Kun tiedon tallentamisesta siirrytään tiedon jalostamiseen, kirjanpitäjiltä vaaditaan taitoa katsoa tulevaan ja tulkita tietoa yritysjohtajalle, jotta tämä pystyy tekemään parempia päätöksiä.

– Rutiinityön hävitessä ja manuaalisten työvaiheiden jäädessä pois työelämään on tultava entistä valmiimpana entistä haasteellisempiin työtehtäviin. Valmiita vastauksia ei ole, vaan on itse löydettävä oikea tieto ja ratkaistava ongelmia, Kristiina Timperi huomauttaa.

Kirjanpitäjän koko urapolku muuttuu. Timperin mukaan uran alkupäästä tulee vaikeampi, koska ei ole enää helppoja rutiinitehtäviä, joita tekemällä pääsee työhön sisään. Toisaalta työ tarjoaa enemmän mahdollisuuksia syventyä ja erikoistua. Täydennyskoulutus ja jatkuva oppiminen tulevat olemaan kiinteä osa työuraa.

Viinikainen miettii, että kirjanpitäjän työnkuva liukuu lähemmäs controllereita ja bisnesanalyytikoita, jotka toimivat vahvasti myyntijohdon ja liiketoiminta-alueiden johtajien kanssa.

Tynninen nyökyttelee.

– Kyllä, jatkossa mennään yhä lähemmän asiakasta, ja asiakas on tunnettava paremmin. Dataa tulee paljon, ja on ymmärrettävä, mitä sillä voi tehdä. Ohjelmistokentässäkin tapahtuu uusia avauksia, jotka pitää hallita.

Kolmikko pohtiikin, onko kirjanpitäjä jatkossa edes oikea ammattinimike.

– Kirjanpitäjästä tulee muutosagentti ja sparraaja. Asiakkaan talousneuvonantaja voisi olla osuva nimike, Viinikainen miettii.

Käytännönläheistä koulutusta

Jatkossa kirjanpitäjältä vaaditaan siis kokonaan uudenlaisia ominaisuuksia. Hänen on siirryttävä etualalle sosiaaliseksi tiimipelaajaksi.

– Kirjanpitäjällä on oltava rohkeutta, vuorovaikutustaitoja, ulospäinsuuntautuneisuutta, luovuutta, analyyttisuutta, verkostoitumistaitoja, myyntitaitoja ja ongelmanratkaisukykyä, kolmikko listaa.

Siksi koulutuksenkin on muututtava. 

– Opiskelijoita on kannustettava rohkeaan tiedonhakuun. Tarvitaan myös entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja oppilaitosten välille sekä lisää työelämälähtöistä koulutusta, Viinikainen huomauttaa. 

Saimiassa käytännöllistä ja työelämälähtöistä opetusta on kehitetty jo vuodesta 2009 laskentatoimen projektiopinnoissa, joissa jokainen laskentatoimen pääaineopiskelija tekee 80 tuntia työtä jollekin yritykselle casen tai projektin puitteissa.

– Opiskelija pudotetaan mustaan aukkoon: tässä sinulle toimeksianto, lähdepä ratkaisemaan, Viinikainen kuvailee.

Viinikaisen mukaan opetus Saimiassa on ollut hyvin laskentatoimen ammattiopintoihin painottuvaa. Tulevaisuudessa mukaan tulee lisää asiakaspalvelua, yritysten reaaliprosessien kehittämistä, kansainvälisyyttä, analytiikkaa ja datavisualisointia.

LUTissakin koulutus on murroksessa. Tuore koulutuksen digistrategia tähtää digitaalisuuden hyödyntämiseen. Uudistuva koulutus korostaa muun muassa ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta.

– Kauppatieteiden ja tuotantotalouden koulutuksessa meillä on enää todella vähän perinteisiä luentoja ja tenttejä. Lähiopetus on enimmäkseen tietoisku- ja seminaarityyppistä. Opiskelijat tekevät seminaaritöitä, harjoitustöitä yrityksille, yhteisprojekteja ja pitävät esityksiä, Tynninen kertoo.
Opetusmenetelmien uudistamisen ohella myös koulutusohjelmien sisältöjä on uudistettu osin tai kokonaan. 

– Tulevaisuuden tilitoimistoissa voi avautua työmahdollisuuksia henkilöille, jotka valmistuvat analytiikkaan, markkinointiin, tietojohtamiseen, tietotekniikkaan tai yrittämiseen painottuvista koulutusohjelmista. Kun tiimityöskentely yleistyy, ei yhden ihmisen tarvitse osata kaikkea, vaan hän voi erikoistua, Tynninen huomauttaa.

Automaatiosta keinoälyyn

Digitalisaatiota tukee Suomen Taloushallintoliiton TALTIO-­hanke, jonka tavoitteena on saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi. Mitä standardoidumpaa tieto on, sitä paremmin tietoa voidaan hyödyntää eri järjestelmissä.

– Tämän päälle voidaan rakentaa analytiikkapalveluja. Voimme vaikkapa yhdistää tietoa asiakkaista markkina­tietoon ja ennustaa sen avulla myyntiä tai miettiä, mistä löytyisi potentiaalisia asiakkaita tai mitä uusia palveluja voisi tarjota, Tynninen mainitsee.

Entä robotit ja keinoäly – joko ne ovat tilitoimistojen arkea?

– Taloushallinnon alan yrityksissä on menossa kilpajuoksu robotiikan kanssa. Kaikki vähänkin isommat ja eteenpäin katsovat toimijat pyrkivät löytämään robotteja nopeuttamaan ja tehostamaan prosesseja, joita ei ole vielä saatu automatisoitua, Timperi kertoo.

Kun Saimian, LUTin ja paikallisten yritysten Digitalous 2025 -hankkeen avajaisissa pyydettiin osallistujia kertomaan, millaisissa asioissa tai kysymyksissä tekoäly voisi auttaa, sen nähtiin olevan muun muassa opettaja, sosiaalinen kanava yritysten välillä, datan hyödyntäjä ja virheiden analysoija sekä mahdollistavan entistä yksilöllisemmän raportoinnin ja ymmärryksen eri ohjelmien välillä.

Näköalapaikalle

Valmistuvia kirjanpitäjiä odottaa myös muutoksessa oleva toimiala. Suomalainen tilitoimistoala on perinteisesti ollut hyvin pirstaleinen. Tilitoimistojen koot vaihtelevat pienistä muutaman henkilön yrityksistä yli sata henkeä työllistäviin toimistoihin. 

Nyt toimiala keskittyy: pienet toimijat ketjuuntuvat ja ikääntyvät tilitoimistoyrittäjät lopettavat. Isommat toimijat valtaavat alaa ja suuntaavat kansainvälisille markkinoille. Samalla pk-yritykset jatkavat taloushallinnon tehtävien ulkoistamista.

Tynninen, Viinikainen ja Timperi eivät kuitenkaan usko, että pienet tilitoimistot tippuvat kokonaan pois. Erilaiset automaatioratkaisut ja pilvipalvelut ovat kustannuksiltaan kaikkien saatavilla. Pienet yritykset voivat myös löytää markkinaraon erikoistumalla.

Ala on myllerryksessä, mutta kolmikko korostaa, että juuri siksi työuraansa pohtivan nuoren kannattaa valita taloushallintoala. Työ muuttuu vaativammaksi ja kiinnostavammaksi. Tarjolla on monipuolisia työtehtäviä, ja monenlaiselle osaamiselle on käyttöä.

– Taloushallinnon osaajat tulevat koko ajan tärkeämmiksi. Haasteet eivät lopu kesken, kun ollaan näköalapaikalla yritysjohdon kanssa, Viinikainen toteaa.  

Lähteenä myös Leena Tynnisen ja Marianne Viinikaisen artikkeli Työelämän muutos haastaa koulutuksen.

Kuka kukin on?

  • Leena Tynninen: Yliopisto-opettaja Lappeenrannan teknillisen yliopiston School of Business ja Management -yksikössä. Opetusalana kustannusjohtaminen ja johdon laskentatoimi. Hankepäällikkönä Digitalous 2025 -hankkeessa.
  • Marianne Viinikainen: Liiketalouden lehtori Saimaan ammattikorkeakoulussa. Opettaa laskentatoimea. Hankevastaava Digitalous 2025 -hankkeessa.
  • Kristiina Timperi: Johtaja tilitoimisto Azets Insightilla Lappeenrannassa.

 

Digitalous 2025 tarttuu haasteisiin

Etelä-Karjalassa digimurroksen tuomiin haasteisiin vastataan Digitalous 2025 -yhteishankkeella. Mukana on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) lisäksi yhdeksän Etelä-Karjalan alueella toimivaa tilitoimistoa sekä näiden viisitoista asiakasyritystä.

Hankkeessa luodaan ja käynnistetään digitaalisen taloushallinnon täydennysopinnot tilitoimistoille ja muille taloushallinnon parissa työskenteleville.

Opinnot keskittyvät kahdelle osaamisalueelle: digitaalisiin liiketoiminta- ja palvelu­prosesseihin sekä analytiikkaan. Näiden kehittäjiä tarvitaan työelämässä kipeästi.

Kun LUT vuonna 2015 kartoitti tilitoimistoalan tilannetta, tuli tilitoimistoyrittäjien haastatteluissa esiin tarve tiiviimpään yritys–oppilaitos-yhteistyöhön ja työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen. Kentän viesti oli, että vasta­valmistuneiden taidot ovat liian kaukana käytännön työstä. 

Kaksivuotisessa hankkeessa yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden muodostamat tiimit etsivät yhdessä yrityksiä parhaiten hyödyttävät kehittämiskohteet.







Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute